My version of sculptures are called sculptings. It's something that's always with me. My eye is forever spying the streets and seashores for lost and found stuff lying around. What I've found I combine with little plastic animals, dog hair and other stuff.
Finlandia was born after eyeing down some heavy iron containers dumped in the bushes behind Finlandia House. After two years of careful consideration I started bringing them to my work space two at a time. They were eleven, but no more would fit in my bike bags and I'd fill the bags once a week coming from drawing in Heavenly Academy. No one has identified them as yet, but my strong guess is they have to do with ends of street lights.
I have a lot of fun with my sculptings, but in addition to esthetic values and occasional chuckles I do like the idea of gently stirring things up.
Like with the pig, fox and chicken in the group exhibition at Helsinki City Hall. It was called Tunnustuksia which in Finnish means both confessions and recognitions. It was the Finnish Independence Day when usually highly valued people get rewarded with a medal. I made my medals of production animals in the form of their thoughts and dreams versus reality.
Kutsun veistoksiani ja pieniä installaatioitani yhteisnimellä SCULPTINGS. Näen uusioeläimiä ja pieniä osia installaatiohini kaikkialla, kaduilla, puistoissa, metsissä ja merenrannoilla. Yhdistelen löytöihin kaikenlaista, kuten koirankarvaa tai pieniä muovieläimiä.
Finlandia-sarja syntyi, kun olin iskenyt silmäni Finlandia-talon taakse pusikkoon heitettyihin metalliastioihin. Kun kukaan ei niitä tuntunut kaipaavan, kahden vuoden huolellisen harkinnan jälkeen aloin tuomaan painavia esineitä kaksi kerrallaan työhuoneelleni. Niitä oli yksitoista, mutta enempää ei mahtunut pyörälaukkuihini, kun poimin niitä mukaan tullessani piirtämästä Taivaallisesta Akatemiasta kerran viikossa. Kukaan ei ole osannut tunnistaa niitä varmasti, mutta vahva veikkaukseni on, että ne liittyvät katuvalojen pylväiden päihin.
Pidän hauskaa kuvanveistoni kanssa, mutta esteettisten arvojen ja muutaman hekotuksen lisäksi pidän ajatuksesta, että sorkin vähän asioita.
Kuten sian, ketun ja kanan kanssa Helsingin Kaupungintalon Virkagallerian ryhmänäyttelyssä nimeltä Tunnustuksia. Oli Suomen itsenäisyyspäivä, jolloin yleensä arvostetut henkilöt vastaanottavat mitaleja. Tein omat mitalini tuotantoeläimistä, joita halusin arvostaa käsittelemällä niiden ajatuksia ja toiveita vastaan todellisuus.